Suomen syksy ja talvi eivät ole viherkasveille kovin armollisia. Vaikka kasvi pärjäisi kesällä mainiosti ikkunan lähellä, valon määrä vähenee syksyllä nopeasti. Kasvatushyllyllä luonnonvaloa ei välttämättä ole juuri lainkaan, joten siellä valaistus täytyy järjestää kokonaan itse.
Kasvivalojen valinta ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Lampuissa puhutaan wateista, lumeneista, kelvineistä, spektreistä ja PPFD-arvoista, eikä pakkauksen perusteella ole aina helppo päätellä, mikä niistä on oman kasvin kannalta oikeasti tärkeää.
Tässä jutussa selvitän, mitä kasvivaloa valitessa kannattaa katsoa, kuinka kauan valoa pidetään päällä ja miten lähelle kasvia valaisin kannattaa sijoittaa. Samalla kerron, millaisiin ratkaisuihin olen päätynyt Aqua-Ateljeen kasvatushyllyillä.
Tarvitseeko viherkasvi kasvivaloa?
Kaikki viherkasvit tarvitsevat valoa, mutta kasvivaloa ne eivät automaattisesti tarvitse. Keväällä ja kesällä ikkunasta tuleva luonnonvalo voi riittää monelle kasville hyvin. Tilanne muuttuu Suomessa syksyllä, kun päivät lyhenevät ja luonnonvalon määrä vähenee nopeasti.
Valonpuute näkyy yleensä myös kasvin kasvussa. Kasvu voi hidastua ja kasvi alkaa tavoitella valoa, mutta eri lajit reagoivat vähäiseen valoon hieman eri tavoin. Artikkelin lopussa käyn tarkemmin läpi merkkejä, joista valaistuksen riittävyyttä voi arvioida.
Kasvivalosta on erityisesti hyötyä silloin, kun kasvit ovat kaukana ikkunasta tai niitä kasvatetaan hyllyssä, jossa ylemmät tasot varjostavat alempia. Kasvatushyllyllä valon voi myös järjestää tasaisemmin kuin ikkunan ääressä: kasvit eivät ole riippuvaisia siitä, mihin suuntaan ikkuna sattuu olemaan tai kuinka pilvinen päivä ulkona on.
Tavoitteena ei ole pitää kasveja mahdollisimman kirkkaassa valossa, vaan antaa niille riittävästi valoa niiden omiin tarpeisiin. Eikä sitä varten aina tarvita varsinaisena kasvivalona myytävää lamppua.
Pitääkö lampun olla oikea kasvivalo?
Ei välttämättä. Kasvi ei tunnista pakkauksessa lukevaa sanaa kasvivalo, vaan olennaista on se, millaista ja kuinka paljon valoa se saa. Siksi myös tavallinen LED-valaisin voi joissakin tilanteissa toimia kasvien lisävalona.
Kasveille myytävien valaisimien etuna on, että ne on suunniteltu nimenomaan kasvien valontarpeeseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kasvivalon pitäisi hohtaa voimakkaan violettina tai punaisena. Nykyään on paljon valkoista valoa tuottavia kasvivaloja, joiden alla kasvit näyttävät myös omaan silmään luonnollisilta.
Tavallista LED-lamppua valitessa ongelmaksi tulee lähinnä se, ettei pakkauksen tiedoista aina pysty helposti arvioimaan, kuinka hyvin valo sopii kasveille. Lampun suuri lumenmääräkään ei yksin kerro kaikkea, sillä lumenit kuvaavat valon kirkkautta ihmisen silmän näkökulmasta.
Aqua-Ateljeen kasvatushyllyille olen valinnut valkoiset 4000 K:n LED-valot. Minulle on tärkeää, että kasvit saavat tarvitsemansa valon, mutta samalla hylly näyttää miellyttävältä myös huoneessa. Kasvivalon ei siis tarvitse tehdä kasvatusnurkasta violettina hohtavaa laboratoriota.
Watit, lumenit, kelvinit ja PPFD – mitä niistä pitää ymmärtää?
Kasvivaloja vertaillessa vastaan tulee nopeasti melkoinen määrä numeroita. Kaikkia niistä ei tarvitse opetella ulkoa, mutta on hyödyllistä tietää, mitä ne tarkoittavat ja mitä ne eivät kerro.
Watti (W) kertoo valaisimen sähkönkulutuksesta. Suurempi wattimäärä ei automaattisesti tarkoita kasville parempaa valoa, sillä LED-valaisimien hyötysuhteissa on eroja. Watit ovat silti hyödyllinen tieto esimerkiksi sähkönkulutusta arvioitaessa.
Lumen (lm) kertoo, kuinka kirkkaalta valo näyttää ihmisen silmään. Se auttaa vertailemaan tavallisia valaisimia, mutta kasvien kannalta lumenit eivät ole kaikkein olennaisin mittari. Kasvit hyödyntävät valoa eri tavalla kuin me sen näemme.
Kelvin (K) kertoo valon värilämpötilasta. Pieni kelvinluku tarkoittaa lämpimämpää ja kellertävämpää valoa, suuri luku viileämpää ja sinertävämpää. Esimerkiksi 4000 K:n valo on melko neutraalin valkoista.
PPFD kertoo, kuinka paljon kasvien yhteyttämiseen käyttökelpoisen PAR-alueen valoa osuu tietylle pinta-alalle sekunnissa. PAR tarkoittaa valon aallonpituusaluetta, jota kasvit käyttävät yhteyttämiseen, kun taas PPFD kuvaa tälle alueelle osuvien fotonien määrää. Siksi PPFD kertoo kasvien saamasta valosta enemmän kuin pelkkä lumenmäärä. Kaikki valaisinvalmistajat eivät kuitenkaan ilmoita PPFD-arvoja, joten niitä ei aina pääse käyttämään valaisimien vertailussa.
Yksittäiseen lukuun ei siis kannata takertua. Valaisinta valitessa kokonaisuus ratkaisee: kuinka paljon valoa kasveille todella päätyy, kuinka suurelle alueelle se jakautuu ja kuinka kaukana valaisin on kasveista.
Minkä värinen valo kasveille sopii?
Kasvivaloja katsellessa vastaan tulee lämpimän valkoista, neutraalia valkoista, kylmän valkoista ja erilaisia punaisen ja sinisen yhdistelmiä. Viherkasvien kasvatuksessa ei kuitenkaan tarvitse valita yhtä tiettyä värilämpötilaa, jotta kasvit voisivat hyvin.
Sinisen aallonpituuden valo tukee erityisesti lehtien ja muun kasvullisen osan kehitystä, kun taas punaisella valolla on tärkeä merkitys muun muassa kukinnan ja kasvun säätelyssä. Käytännössä tavallisille viherkasveille on usein järkevintä valita valo, jonka spektrissä on useita kasvin käyttämiä aallonpituuksia.
Valkoinen LED-valo sisältää eri aallonpituuksia, ja samalla sen alla kasvien värit näyttävät luonnollisilta. Tämä on yksi syy siihen, miksi olen päätynyt Aqua-Ateljeen kasvatushyllyillä 4000 K:n valoihin. Ne ovat sävyltään melko neutraaleja eivätkä muuta koko tilaa violetiksi tai voimakkaan kylmän sävyiseksi.
Värilämpötila ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon käyttökelpoista valoa kasvi todellisuudessa saa. Sopivan sävyn lisäksi tarvitaan riittävästi valoa, ja siihen vaikuttaa olennaisesti myös valaisimen sijainti.
Kuinka lähelle kasvia kasvivalo laitetaan?
Kasvivalolle ei ole yhtä oikeaa etäisyyttä, joka toimisi kaikilla valaisimilla ja kasveilla. Tehokas valo voidaan joutua sijoittamaan kauemmas, kun taas pienitehoisesta LED-valosta ei välttämättä ole paljon hyötyä, jos se on liian kaukana kasvista.
Kasvatushyllyssä etäisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo hyllyvälejä suunnitellessa. Kasvit kasvavat korkeutta, joten valaisimen ja lehtien väli pienenee vähitellen. Samalla eri kasvit voivat tarvita eri määrän valoa.
Jos valaisimen valmistaja ilmoittaa suositellun etäisyyden tai PPFD-arvot eri etäisyyksiltä, niitä kannattaa käyttää lähtökohtana. Sen jälkeen sijoittelua voi tarvittaessa säätää sen mukaan, miten kasvit kasvavat.
Kuinka monta tuntia kasvivaloa päivässä?
Kasvivaloa ei kannata pitää päällä ympäri vuorokauden. Kasvit tarvitsevat valon lisäksi myös pimeän jakson, joten tavoitteena on ennemmin jäljitellä vuorokauden luonnollista rytmiä kuin antaa mahdollisimman paljon valoa.
Viherkasveille sopiva valaisuaika on usein noin 10–14 tuntia vuorokaudessa, mutta sopiva aika riippuu myös valon voimakkuudesta ja siitä, saako kasvi lisäksi luonnonvaloa. Ikkunan lähellä oleva kasvi voi tarvita vain muutaman tunnin lisävaloa aamulla tai illalla, kun taas kokonaan keinovalon varassa olevalla kasvatushyllyllä valaisin vastaa käytännössä koko päivän valosta.
Aqua-Ateljeen nykyisellä kasvatushyllyllä valot ovat päällä noin 14 tuntia vuorokaudessa. Sama valaisuaika on lähtökohtana myös uudelle kasvatushyllylle, mutta sitä voidaan myöhemmin muuttaa sen mukaan, miten kasvit kasvavat ja millaiseksi uuden hyllyn olosuhteet muodostuvat.
Ajastin tekee tästä huomattavasti helpompaa. Kun valot syttyvät ja sammuvat joka päivä samaan aikaan, kasvit saavat tasaisen rytmin eikä valoja tarvitse itse muistaa laittaa päälle ja pois.
Millainen kasvivalo kasvatushyllylle?
Kasvatushyllyllä valaisimelta tarvitaan hieman eri asioita kuin yksittäisen ruukkukasvin kohdalla. Yhden kasvin sijaan valon pitäisi jakautua riittävän tasaisesti koko hyllytasolle.
Pitkänmallinen LED-valaisin toimii tähän hyvin, koska sen alle mahtuu useita kasveja. Aqua-Ateljeen nykyisellä kasvatushyllyllä yhdellä hyllytasolla on yksi pitkä valaisin. Kasvit on sijoitettu sen alle niin, että mahdollisimman moni saa valoa suoraan yläpuolelta.
Tässä vaiheessa en kuitenkaan pidä yhtä valaisinta automaattisesti oikeana määränä jokaiselle hyllytasolle. Kasvien määrä, koko ja valontarve vaikuttavat siihen, kuinka hyvin yksi valo riittää. Myös hyllytason leveys ja valaisimen etäisyys kasveista vaikuttavat lopputulokseen.
Kasvatushyllyn kanssa käytäntö kertoo lopulta paljon. Kasvien kasvua seuraamalla näkee, riittääkö nykyinen valaistus vai tarvitseeko sitä myöhemmin lisätä tai sijoittelua muuttaa.
Mistä tietää, että kasvivaloa on sopivasti?
Kasvivalon tehoa ja etäisyyttä voi suunnitella numeroiden avulla, mutta lopulta myös kasvit kertovat, miten valaistus toimii. Muutoksia kannattaa seurata pidemmällä aikavälillä, sillä yhden lehden perusteella ei vielä voi päätellä kovin paljon.
Liian vähäisessä valossa kasvu voi hidastua, lehtien välit pidentyä ja uudet lehdet jäädä aiempaa pienemmiksi. Kasvi voi myös alkaa kasvaa selvästi valoa kohti. Jos kasvi on kirjavalehtinen, vähäinen valo voi näkyä myös kirjavuuden vähenemisenä.
Liian voimakas valo voi puolestaan näkyä lehtien vaalenemisena tai vaurioina etenkin silloin, jos valaisin on hyvin lähellä kasvia. Valon lisäksi kannattaa huomioida lämpö: kaikki valaisimet eivät kuumene paljon, mutta lehtien lämpenemistä on silti hyvä tarkkailla valaisinta lähemmäs siirrettäessä.
Kun valaistus on sopiva, kasvi kasvaa lajilleen tyypillisellä tavalla ja tekee tervettä uutta kasvua. Kasvatushyllyllä yksi käytännöllinen tapa onkin aloittaa järkevältä tuntuvalla valaisimen etäisyydellä ja seurata rauhassa, mitä tapahtuu. Jos kasvit alkavat venyä tai jäävät selvästi paikoilleen, valaistusta voi lisätä. Jos taas lehdissä näkyy valovaurioita, valaisinta voi siirtää kauemmas.
Kasvivalojen kanssa ei siis tarvitse saada kaikkea täydelliseksi ensimmäisellä yrittämällä. Ainakin omalla kasvatushyllylläni valaistus on asia, jota säädän sen mukaan, miten kasvit siihen käytännössä reagoivat.
Kasvivalon kanssa pääsee alkuun ilman valotekniikan tutkintoa
Kasvivalojen tiedoissa on paljon numeroita ja termejä, mutta tavallisten viherkasvien kanssa kaikkea ei tarvitse osata laskea. Tärkeämpää on löytää kasveille riittävä valo, sijoittaa se järkevälle etäisyydelle ja huolehtia säännöllisestä vuorokausirytmistä.
Kasvatushyllyllä valaistuksen etuna on se, että olosuhteita pystyy hallitsemaan paljon ikkunalautaa tarkemmin. Samalla valaistusta voi muuttaa sitä mukaa, kun kasvit kasvavat ja niiden määrä lisääntyy.
Aqua-Ateljeessa valaistus on edelleen myös osa kokeilua. Nykyisestä kasvatushyllystä kertyy kokemusta siitä, miten yksi valaisin hyllytasoa kohden toimii, ja uuden kasvatushyllyn myötä pääsen kokeilemaan valaistusta suuremmassa mittakaavassa. Samalla selviää käytännössä, millaisia eroja eri kasvien valontarpeissa tulee vastaan.
