Pistokkaiden ottamisessa on jotain erityisen palkitsevaa. Yhdestä emokasvista voi saada monta uutta kasvia, ja samalla pääsee seuraamaan aivan läheltä, miten paljaaseen varteen alkaa vähitellen ilmestyä ensimmäisiä juuria.
Olen lisännyt Aqua-Ateljeessa kasveja sekä vedessä että suoraan kasvualustassa. Viimeksi juurrutin vedessä ficuksen pistokkaita, jotka kasvattivat muutamassa viikossa niin hyvän juuriston, että ne pääsivät omiin ruukkuihinsa. Niistä kasvaa nyt kuusi pientä ficusta.
Mikä pistokas on?
Pistokas on emokasvista irrotettu osa, jonka avulla kasvia voidaan lisätä. Useimmiten pistokkaaksi leikataan pala vartta lehtineen, mutta kasvilajista riippuen uuden kasvin voi saada kasvamaan myös esimerkiksi yksittäisestä lehdestä tai lehden osasta.
Monista viherkasveista voidaan ottaa latvapistokas, joka leikataan kasvavan verson päästä. Pistokkaaseen jätetään vartta ja muutama terve lehti. Omat ficukseni saivat alkunsa juuri tällaisista emokasvista leikatuista versoista.
Kun pistokas alkaa kasvattaa omia juuria, juurrutus on lähtenyt käyntiin.
Milloin pistokkaita kannattaa ottaa?
Pistokkaat juurtuvat yleensä parhaiten silloin, kun emokasvi on aktiivisessa kasvussa. Huonekasveilla tämä osuu tavallisesti kevääseen ja kesään, jolloin luonnonvaloa on runsaasti.
Pistokkaita voi ottaa muulloinkin. Syksyllä ja talvella juurtuminen saattaa vain kestää kauemmin, etenkin jos kasvi saa vähän luonnonvaloa. Kasvivalo helpottaa tilannetta, sillä silloin pistokkaalle voidaan tarjota riittävästi valoa myös pimeimpään vuodenaikaan.
Ajankohtaa tärkeämpää on emokasvin kunto. Pistokkaat kannattaa ottaa terveestä, hyvässä kasvussa olevasta kasvista. Jos kasvi on juuri kärsinyt esimerkiksi kuivuudesta, liikakastelusta tai tuholaisista, odottaisin sen toipumista ennen pistokkaiden leikkaamista.
Myös leikkaamiselle voi joskus olla toinen hyvä syy: jos viherkasvi on venähtänyt pitkäksi tai sitä haluaa muuten muotoilla, pois leikattuja terveitä versoja ei tarvitse heittää pois. Niistä voi samalla kokeilla kasvattaa uusia kasveja.
Mistä kohtaa pistokas leikataan?
Sopiva leikkauskohta riippuu kasvista. Varsipistokkaassa tarvitaan nivelkohta eli node, ja pistokkaassa niitä voi olla useampia. Nivelkohta on varren kohta, josta lehti tai verso kasvaa ja jonka alueelta myös uudet juuret voivat muodostua.
Leikkaa pistokas puhtailla ja terävillä saksilla tai veitsellä hieman nivelkohdan alapuolelta. Pistokkaaseen kannattaa jättää muutama lehti, mutta veteen tai kasvualustaan jäävän varren alaosasta lehdet poistetaan. Näin lehdet eivät jää veden tai kostean kasvualustan sisään.
Pistokkaaksi kannattaa valita terve, hyväkuntoinen verso. Kovin pitkää pätkää ei yleensä tarvita: olennaisempaa on, että pistokkaassa on kasvin lisääntymisen kannalta oikeat rakenteet ja riittävästi lehtipintaa yhteyttämiseen.
Pistokkaan juurrutus vedessä vai kasvualustassa?
Pistokkaan voi lajista riippuen juurruttaa vedessä tai suoraan kasvualustassa. Itse pidän vesijuurrutuksesta erityisesti siksi, että juurten kehittymistä pääsee seuraamaan koko ajan.
Juurrutus vedessä
Poista pistokkaan alaosasta lehdet ja aseta varsi puhtaaseen veteen niin, etteivät lehdet jää veden alle. Nivelkohdan kannattaa olla vedessä, sillä monilla viherkasveilla juuret muodostuvat juuri sen läheisyyteen.
Vaihda vesi säännöllisesti ja pidä pistokas valoisassa paikassa suojassa voimakkaalta suoralta auringolta. Ensimmäisten juurten ilmestymiseen voi mennä kasvista ja olosuhteista riippuen muutamasta päivästä useisiin viikkoihin.
Omien ficusteni kohdalla ensimmäiset juuret ilmestyivät melko nopeasti. Annoin niiden kuitenkin kasvaa vedessä vielä pidempään ennen ruukutusta, jotta pistokkaille ehti muodostua kunnollinen juuristo.
Juurrutus suoraan kasvualustassa
Monet pistokkaat voi laittaa myös suoraan kasvualustaan. Tällöin juuria ei tietenkään pääse seuraamaan samalla tavalla kuin vedessä, joten juurtumisen huomaa yleensä myöhemmin uuden kasvun alkamisesta ja siitä, että pistokas pysyy napakasti paikallaan.
Suoraan kasvualustaan juurrutettaessa pistokasta ei tarvitse myöhemmin siirtää vedestä kokonaan erilaiseen kasvuympäristöön. Menetelmä vaatii kuitenkin hieman enemmän malttia, koska pinnan alla tapahtuvaa kehitystä ei näe.
Mistä tietää, että pistokas on juurtunut?
Vesijuurrutuksessa tilannetta on helppo seurata, sillä uudet juuret näkee suoraan. Aluksi varteen saattaa ilmestyä vain pieniä vaaleita juuren alkuja, jotka vähitellen pitenevät ja alkavat haarautua.
Kasvualustassa juurtumista ei pääse tarkkailemaan samalla tavalla. Hyviä merkkejä ovat pistokkaan säilyminen hyväkuntoisena ja myöhemmin uuden kasvun ilmestyminen. Pistokasta ei kannata jatkuvasti nostella tai vetää juurtumisen tarkistamiseksi, sillä samalla vasta muodostuvia hentoja juuria voi vahingoittaa.
Milloin vesijuurrutettu pistokas istutetaan kasvualustaan?
Pistokkaan istuttamiselle ei ole yhtä tarkkaa hetkeä, joka sopisi kaikille kasveille. Itse olen odottanut, että pistokkaalla on yhden pitkän juuren sijaan jo useampia juuria. Silloin se tuntuu huomattavasti valmiimmalta siirtymään vesilasista omaan ruukkuunsa.
Ruukun ei tarvitse olla suuri. Pienelle juuristolle sopivan kokoinen ruukku helpottaa myös kastelua, sillä ylimääräistä märkänä pysyvää kasvualustaa ei jää juurten ympärille kovin paljon.
Istuttaessa juuret asetellaan varovasti kasvualustaan ja peitetään ilman voimakasta painamista. Ensimmäisellä kastelukerralla kasvualustan voi kastella kauttaaltaan, jotta se asettuu juurten ympärille.
Omat ficuksen pistokkaani päätyivät pieniin ruukkuihin, kun juuristo oli mielestäni riittävän kehittynyt. Nyt niiden seuraava tehtävä on yksinkertaisesti jatkaa kasvamista.
Ensimmäiset viikot istuttamisen jälkeen
Vesijuurrutetulle pistokkaalle siirtyminen vedestä kasvualustaan on iso muutos. Ensimmäisten viikkojen aikana kannattaa siksi kiinnittää erityistä huomiota kasteluun. Kasvualustan ei ole hyvä päästä heti rutikuivaksi, mutta sitä ei myöskään tarvitse pitää jatkuvasti märkänä.
Pidä kasvi valoisassa paikassa, mutta vältä voimakasta suoraa aurinkoa. Jos lehdet nuupahtavat hieman istuttamisen jälkeen, se ei välttämättä tarkoita, että jokin olisi pielessä. Pistokas totuttelee uusiin olosuhteisiin ja alkaa samalla kasvattaa juuristoaan kasvualustaan.
Lannoittamisen kanssa ei tarvitse kiirehtiä. Vastaruukutetun pistokkaan kannattaa antaa ensin asettua ja lähteä kasvuun. Kun pistokas alkaa tehdä uutta kasvua, se on yleensä hyvä merkki siitä, että juurtuminen kasvualustaan on onnistunut.
Mitkä viherkasvit sopivat pistokaslisäykseen?
Monia tavallisia viherkasveja on helppo lisätä pistokkaista. Hyviä ensimmäisiä kokeiltavia ovat esimerkiksi kultaköynnökset, juorut ja köynnösvehkat, joiden varsipistokkaat juurtuvat yleensä melko helposti. Myös peikonlehtiä, syngonioita ja monia ficuksia voidaan lisätä pistokkaista.
Kaikista kasveista ei kuitenkaan oteta samanlaista pistokasta. Köynnöstävästä kasvista voidaan leikata varrenpätkä, jossa on yksi tai useampi nivelkohta. Peikonlehden kohdalla nivelkohta on välttämätön, sillä pelkkä lehti varsineen ei pysty kasvamaan uudeksi kokonaiseksi kasviksi.
Ficuksesta otetaan tavallisesti latva- tai varsipistokas. Omissa ficuksen pistokkaissani jätin varren päähän muutamia lehtiä ja juurrutin pistokkaat vedessä ennen ruukutusta. Juurtuminen onnistui kaikissa kuudessa pistokkaassa.
Toisaalta esimerkiksi anopinkieltä voidaan lisätä lehden paloista. Kirjavalehtisten anopinkielten kohdalla lehtipistokas ei kuitenkaan välttämättä säilytä emokasvin lehtien kuviointia. Kasvilajista riippuu siis paljon, millainen pistokas siitä kannattaa ottaa, ja lisäystapa on hyvä tarkistaa ennen leikkaamista.
Millainen kasvualusta pistokkaalle sopii?
Juurtuneen pistokkaan kasvualustan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat ilmavuus ja sopiva kosteudenpidätyskyky. Hyvin tiivis ja pitkään märkänä pysyvä multa jättää juurille vähän ilmatilaa ja lisää juurten vaurioitumisen riskiä.
Olen käyttänyt omille ficuksen pistokkailleni viherkasvimullan ja perliitin seosta. Perliitti tekee kasvualustasta ilmavampaa ja auttaa sitä pysymään rakenteeltaan kuohkeana. Sopiva seos riippuu kuitenkin kasvista, joten kaikille pistokkaille ei tarvitse käyttää täsmälleen samaa reseptiä.
Myös ruukun koolla on merkitystä. Pienelle pistokkaalle kannattaa valita melko pieni ruukku, jossa on pohjareiät ylimääräisen veden poistumista varten. Kun juuristo myöhemmin täyttää ruukkua, kasvin voi siirtää seuraavaan kokoon.
Jos pistokkaan juurtuminen kestää
Jos pistokkaassa ei näy juuria vielä parin viikon jälkeen, se ei välttämättä tarkoita, että juurrutus olisi epäonnistunut. Juurtumisnopeus vaihtelee paljon kasvilajin, valon, lämpötilan ja vuodenajan mukaan. Jos pistokas näyttää edelleen hyväkuntoiselta, sille kannattaa yleensä antaa lisää aikaa.
Huolestuttavampi merkki on varren pehmeneminen tai tummuminen. Vesijuurrutuksessa tällainen osa kannattaa leikata pois terveeseen kudokseen asti ja vaihtaa samalla puhdas vesi. Myös veden alle jääneet lehdet kannattaa poistaa, sillä ne alkavat helposti hajota.
Kasvualustassa ongelmaksi voi tulla liika märkyys. Pistokas tarvitsee kosteutta, mutta jatkuvasti vetinen ja huonosti ilmava kasvualusta voi vahingoittaa vasta kehittyviä juuria. Toisessa ääripäässä pieni pistokas kuivuu helposti, koska sillä ei vielä ole kunnollista juuristoa veden ottamiseen.
Myös valo vaikuttaa. Pistokas tarvitsee valoa, mutta suoraan paahteeseen sitä ei kannata laittaa. Jos juurrutus tapahtuu vuoden pimeimpään aikaan, kasvivalosta voi olla apua.
Jos pistokas näyttää terveeltä mutta mitään ei tunnu tapahtuvan, maltti on usein paras ratkaisu. Kaikki pistokkaat eivät etene samaa tahtia, vaikka ne olisi leikattu samasta emokasvista samaan aikaan.
Pitääkö pistokasta lannoittaa?
Juurrutusvaiheessa pistokas ei yleensä tarvitse lannoitetta. Tärkeämpää on huolehtia sopivasta valosta, lämmöstä ja kosteudesta ja antaa juurten kehittyä rauhassa.
Myöskään heti kasvualustaan istuttamisen jälkeen lannoittamista ei tarvitse aloittaa. Jos käytössä on valmiiksi lannoitettu viherkasvimulta, siinä on jo ravinteita kasvin ensimmäisille viikoille. Liian aikaisesta tai voimakkaasta lannoituksesta ei ole pienelle juuristolle hyötyä.
Lannoituksen voi aloittaa varovasti myöhemmin, kun pistokas on selvästi kotiutunut ruukkuunsa ja lähtenyt uuteen kasvuun. Kasvukaudella lannoitusta tarvitaan yleensä enemmän kuin talven vähäisessä valossa.
Usein kysyttyä pistokkaiden juurrutuksesta
Kuinka kauan pistokkaan juurtuminen kestää?
Juurtumiseen voi kulua muutamasta viikosta useisiin viikkoihin, joskus pidempäänkin. Kasvilaji, vuodenaika, lämpötila ja valon määrä vaikuttavat nopeuteen. Juurten puuttuminen ensimmäisten viikkojen aikana ei siis vielä kerro epäonnistumisesta.
Kuinka usein juurrutusvesi pitää vaihtaa?
Juurrutusveden voi vaihtaa noin kerran tai pari viikossa. Jos vesi samenee, alkaa haista tai siihen päätyy hajoavia kasvinosia, vaihda se heti ja huuhtele samalla astia.
Kuinka pitkät juuret pistokkaalla pitää olla ennen istuttamista?
Tarkkaa senttimäärää ei tarvitse tavoitella. Hyvä nyrkkisääntö on odottaa, että pistokkaalle on muodostunut yhden pitkän juuren sijaan useampia kehittyviä juuria.
Voiko pistokkaan jättää kasvamaan veteen?
Monet viherkasvit voivat kasvaa vedessä pitkäänkin, mutta jos tarkoituksena on kasvattaa kasvia tavallisessa kasvualustassa, sitä ei ole tarpeen pitää vesilasissa loputtomiin. Kun juuristo on kehittynyt hyvin, pistokkaan voi siirtää ruukkuun.
Voiko samaan ruukkuun istuttaa useita pistokkaita?
Voi. Useamman pistokkaan istuttaminen samaan ruukkuun on myös hyvä tapa saada kasvista heti tuuheamman näköinen. Ruukun koko kannattaa valita pistokkaiden ja niiden juuriston mukaan, eikä varmuuden vuoksi ottaa huomattavan suurta ruukkua.
